Joiden seurassa sä tunnet ittes Itseksi

Istahdappa alas ja mieti hetkinen. Mitkä asiat sua inspiroi? Mikä tekee sut onnelliseksi? Mitkä asiat sopivat sun arvomaailmaan? Mikä sulle on tärkeintä?

Okei okei, liian monta kysymystä. Mennäämpä asiaan. 

Mieti hetki ympäristöäsi, missä elät. Oletko onnellinen? Onko ympärilläsi oikeita ihmisiä? 

Jos vastaus on ei, tee asialle jotain. Tee tai se hajottaa sua aivan sairaasti. Kokemuksesta, mä tiedän. Mä ihan oikeesti tiedän.

Mitä tää kyseinen käsite "oikeat ihmiset" sitten oikeestaan tarkottaa? Siinäpä suhteellisen vaikea kysymys.

Tässä tapauksessa sanalla "oikea" tarkoitetaan ihmisiä, jotka tekee sut onnelliseksi. Joiden seurassa sä tunnet ittes Itseksi. 

Sä olet sä. just sä. 

Ihmisiä, jotka kuuntelee, lohduttaa, välittää. Jotka haluaa aidosti, koko sydämen pohjasta istua sun vieressä.

Ihmisiä, jotka ottaa sut vastaan sellasena kun olet. Ei kyseenalaista. Katsoo sua päästä varpaisiin, mutta ennen kaikkia sun ulkokuoren taakse.

Ne ihmiset jotka taas ei kuulu tähän kategoriaan on niitä "vääriä ihmisiä". 

Ihmisiä, jotka ei välitä. Ihmisiä, jotka sanoo ehkä hei, mutta siihen se sitten jääkin. Ihmisiä, jotka jää sun ulkokuorelle eikä pääse sen taakse.

Ne ihmiset hajottaa sua. Ne saattaa joskus jopa tahallaan mutta usein myös huomaamatta satuttaa sua. Ne tuhoaa sun mieltä. Älä hukkaa aikaasi heihin. Rakenna oma ympäristösi. Etsi, koe, kaadu, nouse ylös.

Tähänkin annan neuvon. Älä silti tuomitse heitä. He ovat yhtä arvokkaita tässä maailmankaikkeudessa kun säkin. Sä, mä tai kukaan muukaan ei ole ketään arvokkaampi. Ota heidät vastaan kuten oikeat ihmiset. Katso heitä silmiin ja hymyile.

Entä jos pelottaa?

Joskus se tunkeutuu kehoosi, jopa valtaa sen, ei hätää.

Katso sitä kasvotusten, sano sille hei, kysele kuulumiset

Ota se vastaan niinkun mikä tahansa muu

ihminen, eläin, tunne.

Katso sitä,

mitä se sinulle kertoo? mitä aistit, ahdistutko?

vai annatko vaan olla?

olla ja näyttäytyä sellaisena kun se on, sellaisena kun se haluaa olla.

Se ei ole ainoastaan haitaksi, vaikka suurta mielipahaa se usein aiheuttaa.

Se kuitenkin haluaa vaan varoittaa.

Se muistuttaa siitä minkä tiedät jo, se on tosin yksi syy minkä takia emme tarvitse sitä.

Pienet eivät osaa katsoa sitä silmiin,

ennenkun kaatuvat.

He luulevat tietävänsä

mutta eivät tiedä.

Joskus se väittää, että susta ei ole siihen.

Onpas.

Näen sitä joka päivä.

Tervehdin, koitan ymmärtää,

aina se ei tosin onnistu, mutta yritän.

Se koittaa joskus lamauttaa, ja onnistuukin.

Kuulostaa hullulta, eikö?

mutta annan sinulle vinkin:

Anna sen olla.

Mistähän sitä alottas?

Hei tyypit!

Otsikko lienee suhteellisen hyvä kysymys. Jos jostakin nyt täytyy aloittaa niin veikkaisin että oma lyhyt esittäytyminen olis ihan paikallaan. 

Olen 16 vuotias tyttö Helsingistä

Perheeseeni kuuluu äiti, isä, isoveli, isosisko, 2 kissaa ja koira.

Harrastan jalkapalloa, itsenäisesti koitan liikkua mahdollisimman monipuolisesti. Juoksen, uin, pyöräilen, hiihdän, luistelen... ihan kaikin mahollisin tavoin.

Intohimoihini kuuluu ruoanlaitto, urheilu ja valokuvaus.

Rakastan perhettäni, ystäviäni, ruokaa, liikuntaa, tunnetta onnellisuudesta.

Toivon, että blogin myötä saisin paljon yhteistyömahdollisuuksia, oppisin itsestäni ja muista, ja että siellä olisi tyyppejä joita kiinnostaa mun horinat.

Siinä lyhyesti jotain. Ihan ensinnäkin olis kiinnostavaa saada vinkkejä ja ehdotuksia blogi postauksiin liittyen. Oma tarkotus olis jakaa täällä kuvailujani, omia ajatuksia, mietteitä, mielipiteitä, suruja, iloja, oikeestaan ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kirjottelen ihan fiilis pohjalta siis... Tosiaan ottaisin mielelläni teidän vinkkejä vastaan. Ja muuten hei! mites teijän juhannus? kertokaa, olis kiva kuulla muiden touhuiluista ja kyselkää ihmeessä jos on vaan jotain kysyttävää, ihan mitä vaan.

Tää tyttö kiittää ja kuittaa. 

Pus♥